Lämpöhalvausta metsästämässä...

Positiivisuus -osuus heti tähän kärkeen niin on hoidettu nopeesti pois.

IHANAA!!  HELLE!!! AURINKO!!! PIHA!!! HELLE!!AURINKO!!!

 

Se siitä.

Rehellisyyden nimissä, nautin sydämeni pohjasta kun vihdoin saan köllötellä loputtomasti, omalla pihalla auringossa ja kuunnella luonnon ääniä.

Äänistä suurinosa kuitenkin on naapuruston räkyttäjien aiheuttamia ja vaatii minua osallistumaan.

 

Joskus jaksan, useimmiten en. Eikä ne riekunnaltaan edes kuule kommenttiani: ”RÖYH!”

Kausi on lyhyt, alkaa huhtikuussa kun mittari näyttää plussaa ja kinokset alkaa sulaa.

Ei ole enää -10 jolloin olen liikuntakyvytön.

Porukat tuulettelee että ”Nyt alkaa pojan kuntokuuri! ei ole liian kylmä eikä kuuma”

Keksin tuossa suurinpiirtein +10 selssiuksen kohdilla että nyt riittää. Vetäisin läähätys-kortin esille ja jättäydyin hihnassa vedettäväksi perunasäkiksi.

”Voi kamala! Tää on aivan liian lämmintä pojalle!” 

”Ei sitä voi liikaa rasittaa” ”Mennään kotiin, se on ihan poikki”

Kotiin päästyäni yritin hillitä itseäni mutta energia pursusi yli ja heittelin omaisuuteni pitkin seiniä. Mietin että pitää ottaa opiksi, seuraavaa kevättä varten.

 

”Nyt loppuu toi pelleily!!!Sitä vaan ei huvita lenkkeillä!!”

”On se kiero äijä!”

Olin paljastunut. Damn!
No, ihan sama. Suostun kyllä tekemään lenkin, autolla.

Kesä tulikin aikaisin! Hellettä tässä maanosassa jo touko/kesäkuun vaihteessa!!

Meikällä on kulku takapihalle parin oven kautta jotka pitää avata mutta pukkailen ne itse auki palatessani.

Tykkään rampata edestakaisin ja harkitsevat opettaa meikälle ”oven perässä sulkemisen” HAH!

Kuumimpaan aikaan päivästä juoksentelevat kyttäämässä kulkeeko henki vielä. Makaan nimittäin suorassa auringossa lämpöhalvausta tavoitellen.

Kerran (tai kaksi) luulivat että nyt on huonosti asiat. Luulin että ääntelin vain ajatuksissani mutta ilmeisesti jotain pääsi ulos.

Väittivät minun kiukunneen kuumuudessa örisemällä, kirkumalla ja piipittämällä.

 

Ehkä olivat oikeassa. Aika paljon ärsytti tukala olo helle-auringossa mutta kun nautin täysin rinnoin!

Tiedän kyllä itse milloin siirtyä pois.
Syksyllä.
 

Tähän siteeraisin omille tallipäälliköilleni Kimi Räikköstä:

Leave me alone...i know what to do.

Vietän siis kaiken mahdollisen ajan auringossa.

Luun kiikutan pihalle aina vahtivien silmien välttäessä. Yritän jättää sen muhimaan ja kypsymään mutta aina se on korjattu pois kun palaan paikalle.

 

Ämpäri on paras lelu ikinä ja mittari saa näyttää vaikka miljoonaa plus-astetta, i´m in!

 

Ja kun en enää jaksa spurttailla, yritän pilkkoa sen. Tuntuvat olevan tyytyväisiä lelu-valintaani. Maksaa euron ja kestää pitkään!

Helteestä koituu tosin miinus-puoliakin.

Koska en voi (suostu) lenkkeilemään, ruoka-annokseni on puolitettu!

TÖRKEETÄ! Rääkkäystä!! Voiko johonkin valittaa?? Eläinsuojelu???

Vahtivat perkeleet painoani ja ”suhteuttavat kulutusta ravinnon määrään”. WTF?!

Piha tarjoaa onneksi jälkiruokaa. Multaa, heinää, hyönteisiä...

Perhanan västäräkit piruilee meikälle. Keekoilevat siinä nenän edessä, odotan suolapatsaana vain silmät liikkuen ja kun päätän hyökätä, ne siivekkäät paholaiset ovat jo taivaalla!!

Ja nälkä on edelleen.

Nuorukaisena olin uima-maisteri.

Ekan kerran tänä kesänä kastauduin, nilkkoja myöten.  Yritin imuroida suomenlahden suolavedet kitusiini, siinä onnistumatta.

Toisella kerralla huomasin kuinka vatsan kastelu helpottaa lihaksiani jotka oli jo Too Well Done. Läträsin mutaisella rannalla jättäen lipittämisen pois. Tiedoksi: jano ei merivedellä lähde.

Meinasin säikähtää noutaessani keppiä, maan kadotessa jalkojen alta. Tällaisella kuninkaalla on henkivartijat kuitenkin aina mukana vaikka olen täysin kykenevä huolehtimaan itse itsestäni.
Ja varustelu hoitopaikassani päivitettiin, ihan meikää varten. Tornituulettimen edessä kelpaa köllöttää ja komentaa kananmunia kiehumaan.

Lämmitelkää kamut nyt kun siihen on mahdollisuus.

Riehukaa ja nauttikaa, uni ulkona, ilta-auringossa kruunaa päivän.

Pian saadaan taas sitä valkoista paskaa niskaan pihan täydeltä!

Morgan

 

 

 

 

 

 

 

I´M BACK MY LITTLE VATOS!

I´M BACK MY LITTLE VATOS!

Jep, still alive and kickin´, hiljaiseloa on pidellyt useastakin syystä.
Talvella ei tapahdu muuta merkittävän mukavaa kuin satunnaisia lääkärikäyntejä.

Mamiska katosi useaksi kuukaudeksi, kävi välillä kääntymässä kotona, yrittäen lahjoa meikäläistä mutta en ole ihan helppo.
Selitteli työpaikan vaihdoksella menojaan, päätin antaa Cold Sholderia oikein kunnolla!
Dissasin, mulkoilin, örisin ja liittouduin isännyyden bestikseksi. Jätin huomiotta koko mamman.
En kuitenkaan kehdannut enempää kiusata vaan annoin lopulta anteeksi. Onhan se jo yöt kotona.

Tässä jumalattoman pitkän talven kohokohdat:

Nurkan takana sisäänkäynti lempi-lääkärille jonne osaisin vaikka silmät sidottuina!

Rintavedoilla sisään, kiire kun on, sillä harvoin pääsee!!

Katsokaas mummon takakenoa, en saanut kumoon kuitenkaan. Olis menny hoitopaikka!!

 

 

Kavereitakin tapasin talven aikana.

Ja turpaan tuli. Taas.

 

 

 

Ronja ja minä. Sentään eivät julkaisseet kuvaa kun tytöltä otin pataan, vaan tämmöisen sivistyneen potretin kun neiti oli jo väsähtänyt.

Kaikenkaikkiaan ihan hanurista koko vuodenaika, kuten edellisessä tilityksessäni talveen liittyen totesin.

Toista on nyt.

Meikä rillaa!!!

Ps. talviturkki napaan asti, heitetty. Muu on liioittelua.

Päivähoitoa aikuiselle miehelle!?!

Meikä on homeboy. Tykkään riimitelläkin ja räpätä, mutta tässä kohtaa viittaan suunnattomaan haluuni olla kotosalla, mieluiten poistumatta sieltä ikinä, en näe siihen mitään tarvetta.

Nyt nää kaksi valopäätä on keksiny että meikä ( 3,5 v) tarttee päivähoitoa!!

Eiköhän ne ole alkanut dumppaamaan meikäpoikaa eläkeläisten hoiviin kerta viikkoon, vähintään. Mummolaan. Että mulla olis ohjelmaa kun ovat töissä.

Voi ristus, ihan pärjään kyllä kotonakin. Nukun niin paljon kun huvittaa ja sitten riehun mieleni mukaan kun tulevat töistä kotiin. Ja tietysti se pakollinen PITKÄ lenkki, mikä ei juurikaan kiinnosta.

Maanantai-aamuisin tiedän jo, että kohta mennään. Varmistan asian, kuten aina, kaksijalkaisten pukeutuessa, tutkimalla housut. Kiidän paikalle kun kuulen että nyt niitä vedetään jalkaan. Ihme ripitystä tulee aina ja viittauksia työhousuihin liittyvään puhtauteen...pitäähän sitä tarkistaa mikä on meininki. Jos siinä nyt muutama merkki jää punttiin, ehkä ”pari” karvaa, so what?!  Sitten kun tilanne on selvitetty ja pitää lähteä ”hoitoon”, teeskentelen sujuvasti väsynyttä. Ihan sekunnissa. Romahdan lattialle, lasken leuan etutassujen väliin, suljen silmät ja leikin nukkuvaa.

Ei ole tepsinyt. Viimiset keinot on luurata ovella, suostumatta liikkumaan ja kun vetävät autolle, en yhtäkkiä osaakaan nousta sinne :D Laitan ne punnertamaan kaikki 33...32...30 kiloani sisään. Kerran mokasin tässä manööverissä kun jossain paukahti niin että säikähdin reippaanlaisesti ja hupsista..olinkin jo häkissä takapenkillä. Pahus! Pitää olla jatkossa tarkempi näissä hommissa.

Minua ollaan aina vastassa ja se tietää aamuhämärissä pikku-lenkkiä KAUPUNGISSA! En välitä yhtään. Hirweesti autoja ja ääniä. Mutta ei auta, tukka taakse ja etu-kyttyrässä täysillä niin paljon kun känsistä lähtee! Mummo on pysynyt hyvin pystyssä toistaiseksi.

No tuleehan näillä keikoilla aina se 4 minuutin muna, mutta kun visiitteihin liittyy muutakin kuin keltuais-nautinto. Siinä heiluu ihan kamala laitos ikkunan takana ja veikkaan että se tulee joku kerta ikkunasta sisään. Sanovat sitä nosturiksi.  Ja ne rakennustyömaan ukot pitää sellasta meteliä että...

Ja nää kaksi ihmettelee kun olen ”hieman” väsynyt illalla!!!

No eikä tässä riittävästi. Olen kuullut puhetta että viikoksi nuo meinaavat lähteä karkuun enkä pääse mukaan! Hoitokeikka meinaa venähtää!!

Vähän ihmettelin yks sunnuntai että roudaavat autoon meikän säkkituolin, ruokakupin ja sapuskaa ?! Sitten ne kannettiin mummolaan ja selittelivät jotain harjoitus-yöstä. Kaffet joivat, mulle ei tarjoiltu. Alkoivat pukeutua ja tietysti olin kotio lähdössä, kunnes... Kuulin kananmunan kuoren rasahtavan rikki keittiössä ja sittenhän mulla tunnetusti pimenee silmissä eikä villit hevosetkaan pidättele!!

Jättivät pirulaiset!! Ihan sama, meikä pärjää, turha soitella!

Onneks oli oma säkkäri että sain nukuttua. Mulla mitään hätää ollut!

Seuraavan päivänä sain kyydin kotiin, en jaksanut intoilla. Kotimatkan kuorsasin kuulemma äänekkäästi ja muistan kömpineeni omaan soffan nurkkaan välittömästi ja sitten tulikin pitkä pimeä jakso. Taisin syödä jossain välissä.

Hahaa, luulivat minun suuttuneen ja kärsivät huonosta omasta tunnosta. OIKEIN! Tosiasiassa olin vaan ihan törkeän finaalissa!

 

Kuvassa meikä passipaikalla Mummolassa. (ennen työmaa-juttuja!)

 

 

 

 

Herkät varpaat ja muita talven kirouksia.

En enää edes muista minkälainen on maailma ilman lunta ja pakkasta.

Aurinkoa ei ole näkynyt. Ja jos on vilaukselta, ni ei paljon lämmitä.

Sanotaan kuulemma että on lottovoitto syntyä Suomeen.

No ei päde meikän kohdalla koska olen henkisesti Epsanjalainen tyhjätasku.  Semmoinen vitsikäs huulenheittäjä Kanarian saarilta joka tietää ohjata porukat parhaimpaan ruokapaikkaan.

No eikö kuitenkin pitänyt putkahtaa maailmaan pohjolassa jossa ulkonaliikkumisaikaa on annettu 2kk vuodessa. Ja jos nyt mietitään vaikka männäkesää.

Vettä tuli kolme kuukautta suoraa huutoa ja sehän nyt on pakkasen ohella toinen jolloin en voi poistua talosta. Olen siis viimeksi käynyt ulkona heinäkuun lopulla.

Siis minulla on ihan lääketieteelliset syyt vältellä kylmiä, sateisia, tuulisia ja muutenkin synkkiä sääolosuhteita. Jos olisin työelämässä niin Pia-täti kirjoittaisi näistä vähintään sairaspoissaolotodistuksen ja todennäköisesti suosittelisi työkyvyttömyyseläkettä.

a) Minulla on erittäin herkät varpaat ja jalkapohjat. (Lat: Jalcus/Varpus Hypotermus) Olen mittaillut että kun -7 astetta menee rikki, iskee täydellinen liikuntakyvyttömyys. Aivan sietämätön kirvely alkaa anturaisissa ja olen onnistunut jopa kinkkaamaan kahdella jalalla! Teille kaksijalkaisillehan se tarkoittaisi että olisitte kömöllään pientareella. Kun teillä on vaan ne kaksi.  Remmin päästä yritetään kovasti kannustaa lupailemalla kaikenlaista kivaa mutta meikä ei mene helppoon. Luulevat myös että tassuhieronta jotenkin vaikuttaisi olosuhteisiin mutta yhtä kylmä se alusta on siitä huolimatta. Urpot!

b) Kylmä käy myös ikeniin ja hampaisiin. (Lat: Hampis/icenis Hypotermus) En kykene talvella pelaamaan pihalla ollenkaan. Mieli tekisi ottaa pallomatsia mutta herranjumala mikä viiltely alkaa jos yritän välineeseen tarttua!!  Mainoksissa on jotain vihloville hampaille suunniteltua hammastahnaa, sensodainia.Toivottavasti eivät ainakaan sellaista ala suuhun työntämään!

c) Ihoni on erityisen herkkä ja sateelle olen täydellisen allerginen. (Lat: Scalpus complex sensitivus) Nahka reagoi sillätavalla kummallisesti että vetää minut väkisin ovelta takaisin sisään jos taivaalta tulee pisarakin vettä!

d) Tuuli ja synkkyys yhdistettynä kosteuteen pitää minut sisätiloissa. (Lat: Caamos depressis)Ja sehän nyt tunnetusti edelsi tätä loputonta talvea. Tuuli saa minut kuulemaan ääniä ja ärjymään taivaalle, pimeys tuohon yhdistettynä juoksemaan kyttyrässä vaikka oven läpi sisälle. Se ON kammottavaa joskus.

Tosiasiassa näillä manöövereillä vedätän kotijoukkoja sen verran että lenkit jää minimiin. Minusta kun on kivempi riehua sisällä pehmo-Turren ja lelu-varastojen kanssa. Ja jos niistä ei irtoa viihdykettä tai porukoista pelikaveria, tyydyn pahantekoon.

Kukaan ei voi tietää kuinka paljon odotan kesää. Aikaa jolloin pääsen köllöttämään omalla pihalla auringon paahtaessa minut lämpöhalvaukseen ja aikaa kun ei varpaanvälit homehdu kosteudesta, saan rouskuttaa multaa ym herkkuja vatsantäydeltä...

Koitetaan kestää vielä muutamat kuukaudet. Jos tuntuu vaikealta, kokeilkaa pureskella vaikka kenkiä.

                                                              T: kesäpoika-koistinen

 

 

Hätkähdyttävä paljastus koiramaailmasta:

ULKONÄKÖÖN KOHDISTUVA KIUSAAMINEN LUULTUA YLEISEMPÄÄ!

Aiheesta ensimmäistä kertaa julkisuudessa, omilla nimillään ja kasvoillaan kertovat ”Kymenlaakson Kiusatuimmat”-ryhmän perustaneet Morgan Koistinen, Veeti Vihersalo ja Laku Rahkola. 

 

Morgan Koistinen on koko ikänsä kärsinyt syrjinnästä ja suoranaisesta kiusaamisesta.

”Olen aina tykännyt kaikista. Todella paljon! Joidenkin mukaan ihan liikaakin.” kertoo Koistinen.

”Minulle huudellaan törkeyksiä ja usein ollaan tulossa ihan kimppuunkin ” Koistinen jatkaa.

Morgan kertoo tapauksista jolloin on yrittänyt lähestyä lajitovereita mutta on saanut vastaansa kovaäänistä huutelua ja nimittelyä koskien hänen ulkonäköään.

”Minua on haukuttu (heh, koirahuumoria!) läskiksi ja rumaksi. Nyt myös on kuulunut ” neidiksi ja ladyboyksi ” nimittelyä.” Morgan kertoo surumielisenä.

Kiusaamisen seurauksena Morgan on alkanut osoittaa syömishäiriön merkkejä ja bulimia-diagnoosia on väläytelty vanhempien taholta.

”Tykkään ruoasta ja syön myös kaikenlaista muutakin.” paljastaa Koistinen.
”Minulla ei ole ongelmaa, tykkään vaan kovasti  heinän, kivien, käpyjen, risujen ja eritoten mullan mausta.”

Sisällä Morgan purkaa pahaa oloaan siivoamalla vimmatusti.

”Syön KAIKKI roskat lattialta jos ei ole muuta tekemistä.  Onko siisteys syntiä?!” huudahtaa Koistinen.
Varsinkin vanhemman polven edustajat kommentoivat että ”on poika ollut ruoka-aikana kotona!”

”Ne luulee että kaikkien pitää olla ruipeloita eikä ymmärrä että edustan melko harvinaista lajityyppiä kun olen lihaksikas ja voimakas!” kertoo Morgan.

Koistinen selittää myös olemustaan hämäävän pienen pään. Se saa herran mukaan kropan näyttämään isommalta. Koistinen tuumaa ettei  häntä ainakaan olla koskaan isopääksi haukuttu!

”En ole koskaan tykännyt lenkkeilystä, olen voima-lajien edustaja. ”

Morgan kertoo sanonnan ”mitä pitempi matka, sen tyhmempi jätkä” pätevän häneen täydellisesti.
”Harrastan voimailua ja kuka vaan voi tulla haastamaan painiin tai vaikka köydenvetoon!” uhoaa Koistinen.

Morgan kertoo joutuneensa myös jengi-kiusaamisen kohteeksi.

”Kutsuin kerran kavereita meille leikkimään. Ne veivät porukalla leluni ja ilkkuivat yhtenä rintamana minulle. Olin ulkopuolinen,kuin  Englisman in New York.” kertoo musiikkiakin harrastava Koistinen.

 

Veeti Vihersalo kokee olevansa elämätapa-kiusattu.

”Minulle huudellaan isoista korvistani”

Veeti kertoo kuulleensa kommentteja: Höris ja Dumbo, viitaten hänen kuuloelimiinsä.
Myös turkin taipumus kerätä roskia ja irtotavaraa on saanut ilkeät kielenkannat heräämään.

”Joku huusi kerran että olenko tullut paikalle, lentämällä liian läheltä latvuksia kun kannoin mukanani risuja ja käpyjä. Tällä siis viitattiin että korvat toimivat myös siipinä!.”

Veeti kommentoi koiramaiseen tapaan: ”Ei haukku haavaa tee!”

”Korvieni koosta huolimatta en useimmiten edes kuule näitä naljailuja koska minulla on tärkeämpääkin tekemistä.” näpäyttää Vihersalo vääräleukoja.

Veeti kertoo ystävänsä Morganin tavoin olevan himosiivoaja. Ainoa ero on että hän siivoaa myös ulkona.

”Pyrin pitämään polut ja pientareet siisteinä risuista, jäkälästä, sammaleesta ja kävyistä. Myös paperiroskat hoidan pois ja joskus karvoistani on löytynyt myös tyhjä nuuskapurkki ja kondomeja.”

Veetin vanhemmat kertovat että heidän poikansa himo-siivoaminen on vaiettua kärsimystä kiusaamisesta.
Heidän mukaansa myös Veetin valikoiva kuulo ja jopa kuuroa teeskentelevä käytös alkoi ilmetä vasta pentuajan jälkeen jolloin kiusaaminen oli jo alkanut.

                            

Laku Rahkola on ryhmän ainoa naispuolinen jäsen.

Laku kertoo tulleensa kiusatuksi lähinnä kokonsa takia mutta myös purukalusto on aiheuttanut pilkkaa ja naureskelua.

”Minua haukutaan syömishäiriöiseksi kuten Morgania mutta ei bulimikoksi vaan anorektikoksi.”

Laku painaa vain noin 30 grammaa mutta kertoo olevansa täysin normaalimitoissa.

”En vahdi syömisiäni, olen luonnostani hoikka” Laku kertoo arjestaan.

Lakun vanhemmat ovat hieman huolestuneita nirsoilusta ruoan suhteen ja lisääntyneestä lenkkeilystä.

”En laihduta, haluan vain pysyä kunnossa, toisin kuin eräät!” Laku täräyttää ja viittaa tassullaan vieressä kuorsaavaan Koistiseen.
”Ja voisivat jotkut vähän katsoa minkänäköisinä näyttäytyvät julkisilla paikoilla” Rahkola jatkaa sivaltavaan sävyynsä ja huitaisee tassullaan tällä kertaa  läheisessä pusikossa  touhuavan Vihersalon suuntaan.

”Minua ei kiusaaminen tai nimittely haittaa ja tähänkin ryhmään liityin vain noiden kahden nössö-homppelin takia. Kukas niitä muuten puolustaisi!”

Laku kertoo olevansa erityisen ylpeä ”Stubbeiksi” ja ”Draculoiksi” nimetyistä hampaistaan.

”Näistä minut muistetaan, vähän niinkuin Madonna!” toteaa Rahkola ja asettuu peilin eteen hyräilemään ”Like a virginiä.”

Laku kertoilee peilikuvaansa ihaillessaan että pojat olivat ehdottaneet hänelle kimppakämpän vuokraamista kun ovat täysi-ikäisiä.

”Tottakai suostun, sehän on minulle taivas: jääkaapissa on vain Koistisen kuolat ja toi umpi-kuuro moppi siivoaa lattioilta loput mitä Koistinen ei ole huomannut. Kyllä kämppä kiiltää eikä paino pääse nousemaan!!”

Rahkola kertoo myös poikien ruumiintoimintojen vievän viimeisetkin ruokahalut.

”Äijät piereskelee kokoajan ja ne kaasut maistuu suussa asti!

”Pitää kyllä hommata se kirjevaaka kuitenkin ihan varmuuden vuoksi...” miettii Laku ja tiedostaa hyräilemänsä kappaleen sanat.
”En muuten ole!!!” kiljaisee Rahkola ja ryntää huoneeseensa jossa kuulemme juoksumaton käynnistyvän.

”ON SE!” tuumaavat Koistinen (joka on herännyt ja nälkäinen) ja Vihersalo (joka on kantanut puoli puskaa roskia sisälle).

 

 

 

 

 

 

Julkaisu Ruttunaama Uutisista

Tämmöstäkin kirjoiteltu meikän nuoruudessa

Tosi TV saa uuden luonteen vuonna 2012.

 7. joulukuuta 2011 kello 20:50

Tuoreet uutiset kertovat Tosi TV-tarjonnan uusiutuvan merkittävästi ensi vuonna.

Tulevat osallistujat tuovat sekä väriä että uudenlaisia käänteitä jo totuttuihin sarjoihin.

Myös täysin uudenlaista sarjaa on luvassa, kertoo viihdeuutiset.

Etukäteen on saatu vihjeitä kuvissa esiintyvistä henkilöistä sekä juonipaljastuksia.

Morgan Koistinen, Kotka.

Esiintyy tulevissa Maajussille Morsian-sarjan jaksoissa salanimellä "Matti", joka oli hänen ristimänimensä synnyinkunnassaan Käsämässä.

Tämä todellinen kymiläis-juntti ei ole kaupunkilaistunut lainkaan saati oppinut hienotunteisia käytöstapoja. Luonteeltaan hän on kiltti mutta morsianten mielestä: "aivan liian tungetteleva ja päällekäyvä".

"Matti" saakin pakit välittömästi eikä esiinny sarjassa ensimmäistä jaksoa pidemmälle.

Koistisen omien sanojen mukaan: "putoamiseni johtui ulkoisesta olemuksestani".

Morgan nähdään myös Suurin Pudottaja-sarjassa josta hän poistuu myöskin ensimmäisen jakson jälkeen.

Valtava riita pudottajien kesken syntyy ensimmäisen yön jalkeen sillä jääkaappi on tyhjennetty, valoja myöten. Ainoat kommentit jotka Koistinen aiheesta on julkisuuteen antanut, kuuluu: "Se en ollut minä, sitäpaitsi vaakaakaan ei oltu kalibroitu".

Morgan kuitenkin työllistyy tuoreena kasvona myöhäisiltapäivään, Mitä tänään syötäisiin-ohjelmaan.

Koistinen asuu vanhempiensa kanssa, on saanut silmälasit ja Playstationin.

Veeti Vihersalo, Kotka.

Toinen kotkalainen herrasmies nähdään juuri kuvauksien alla olevissa Matkaoppaat-jaksoissa.

Jaksot kuvataan edelleen Turkissa ja Vihersaloa onkin rintakarvoituksensa ansiosta luultu paikalliseksi oppaaksi.

Vilkkaana, iloisena ja sosiaalisena Veeti onkin turistien suosikki. Toisaalta nimettöminä pysyvät matkailijat ovat kommentoineet Vihersalon toimintaa "sähläämiseksi ja tungettelevaksi". Useimpien mielestä " Se näyttää ihan Turkkilaiselta, käyttäytyykin samalla tavalla mutta sehän on, kummallista kyllä, suomalainen!"

Vihersalon vanhemmat ovat ylpeitä pojastaan maailmalla mutta samaanaikaan huolissaan hieman välinpitämättömän poikansa hygieniasta.

Äiti Vihersalo: " Hän kerää luonnosta kaiken irtotavaran karvoihinsa eikä näytä itse välittävän asiasta. Kokoajan saa olla nyppimässä risuja rintakarvoista ja käpyjä perskarvoista, mitä ne turistitkin ajattelee! Toivottavasti poika hallitsee piereskelyn bussissa, se on ollut hänellä ongelma."

ISS on tarjonnut Veetille siivoajan työtä mikäli oppaan hommat loppuu.

Laku Rahkola, Hamina.

Samoilta seuduilta on myöskin kotoisin neiti Rahkola joka nähdään tulevassa Suomen Huippumalli Haussa-jaksoissa. Huhut kertovat Lakun olevan edelleen kuvauksissa ja hänestä povataan jopa koko kilpailun voittajaa!

Tähän menessä neiti Rahkolan diivailut on saanut kanssakilpailijat raivon partaalle. Seuraavanlaisia kommentteja on kuultu kuvauspaikoilta:

"Ai siellä sataa, no Laku-rinsessan ei varmaan tarvi lähtee ulos!"

"Mitä, kastuks sen etutassu ovella? No varmaan makaa vilttien alla viikon!!"

"Nyt mulle riittää toi ruipelo! Ai näyttääks vaaka 1,5 kg, voi NYYH!"

"Se tarttis hammasraudat!!"

Lakun äiti kommentoi kisan etenemistä kotoaan Haminasta:

"Laku on voittajatyyppiä ja kovapäinen nuori neiti. On hän laittanut yhden bulldoggi-Koistisenkin levyksi! Poseeraukset on hänen vahva puolensa. Vaikka esittää kovaa, on hän kuitenkin pohjimmiltaan säälittävä ja pehmoinen kainaloinen."

Nämä sanat välitettiin Lakulle kesken kuvausten, terveisinä kotoa. Muiden puhjetessa kyyneliin saadessaan viestiä kotipuolesta, neiti Rahkola totesi: "Just joo, hyvin on menny läpi, taidan alkaa näyttelijäksi!" Kommenttinsa jälkeen Laku otti uuden asennon ja hymyili pilkallisesti kameralle.

Laku Rahkola on nahty aikaisemmin myös Morsiandieetti-ohjelmassa.

Nämä kaikki kolme kaakonkulmalaista tuntevat toisensa nuoruusvuosilta ja heidät nähdäänkin loppuvuodesta Big Brotherin kaudella 2012. Nyt on jo äänestys käynnissä kumpi, Morgan (Stefan) vai Veeti (Ben) saa Lakun (Amanda).

Koko kolmikko on jo ilmoittautunut Talent Suomi-kilpailuun jossa huhujen mukaan Morgan pyrkii Guinnesin ennätystenkirjaan syömällä minuutissa 350 kananmunaa ja beatboxaa samaanaikaan, Veeti kerää turkkiinsa 1025 käpyä jotka ei saa irrota ravistelemalla itseään ja Laku kastaa jalkansa vesiastiaan ja on sen jälkeen kääriytymättä huopaan.

Muista äänestää, voit voittaa 8 kilon säkin joka sisältää käpyjä, oksia, havuja, karkkipapereita yms mitä Rajakadulta löytyy. Lisäksi tapaaminen kolmikon kanssa, muistona karvoilla päällystetty vaatekerta kuola-signeerauksin ja kainaloon vaaleanpunainen huopa. (jos olet tarkkaavainen voit havaita huovan sisältä paistavan hammasrivin ja poseerauksen.

Ps. Morgan ja Veeti kehittelevät uutta Fab Fivea jossa Morgan remontoi ja hoitaa puutarhaa, Veeti tekee kampaukset.

Nämä kaksi kiistävät julkisuuteen tihkuneet vihjeet heidän erittäin läheisestä suhteestaan ja kuittaavat sen "nuoruuden kokeilulla". Kuitenkin kylältä kerrotaan että heidät on nähty sauvakävelemässä viimeaikoina.

Laku

 Veeti

 Your´s truly

 

Tämmöstä meikäläisestä julkaistu alan lehdessäkin!

JEEE!!! Laatuaikaa!

Juhlapäivä!!! Lääkäriin piiiitkästä aikaa!!! J

Tainnut vierähtää muutama vuosi, eikä rokotuksia lasketa. Mamiska kertoi aamulla että mennään Pia-tätiä katsomaan ja minä poika en meinannu housuissa pysyä!
Mummokin lähti seuralaiseksi jos vaikka tarvii nostoapua. Meinasivat jos vaikka pääsen taas huumeisiin, taju kankaalle.

Ei minulla siis mitään vaivaa ole. Ukko höpöttänyt niska-ryyhelmistä ihan loputtomiin. Mitäs rassaa niitä aina kun meikä kömpii sohvalle syliin ja yrittää nukkua.
No mami päätti tehdä tikusta asiaa ja vietettäisi kiva vapaapäivä yhdessä, jeee!!!

Ja tämä ei ole vitsi. Pitävät pimeenä kun meikä tykkää lääkäri-käynneistä.

Muistin paikan edelleen hyvin vaikka ennen tulin aina hirweessä jurrissa huojuen ulos.
Hyppäsin autosta riemusta puhkuen enkä malttanu pissalla käydä kun kiskoin mummoa rintavedoilla kohteeseen. Se melkein kaatui, mitäs on niin köpö.

Aah! Perillä! Olivat muuttaneet sisustusta ja vastaanottotiskin paikkaa, eikun SINNE!! Samat kivat tytöt tunsivat minut mutta se yks meikän lemppari ei ollu kai vuorossa, se joka antaa aina erityishuomiota ja kehuu komeaksi.
Ilmoittauduin saapuneeksi ja yritin tervehtiä sellaista mustaa korstoa (ei ole rasismia, se vaan OLI musta), mutta tosi huonokäytöksisenä rupes rähjäämään.
Mentiin mummon kans vähä syrjemmälle mököttämään kun mamiska soitteli vakuutusasioita ettei tarvis maksaa ihan kaikkea. On kuulemma aika kallista. Ei paljon kiinnosta.

No, kaikenlaista inisijää meni ja tuli. Kaikki raahattiin niskanahoista sisään ja juosten lähtivät ulos. Siinä välissä tärisivät ja läähättivät odotustiloissa ja irvistelivät meikäpojalle. Tosi kovanaamat! Hah!No kyllä minultakin jotain korkeita kurkkuääniä silloin tällöin pääsi vahingossa kun alkoi kyllästyttämään odotus, huutelijat ja se että kokoajan kaksijalkaisia kipittää ohi pysähtymättä antamaan huomiota.

Vihdoin! Setä-lääkäri ei voi vastustaa ja rapsii hetken aikaa. Se on sen Pia-tätin mies ja siksi sen pitääkin olla kiva. Se hoiti sitä Verttiä vanhuksena joka asui meillä joskus.
Sanoi sille kuulemma aikanaan ettei ole koskaan tavannut niin uskomatonta bulldoggia, mut kamoon, eihän meikäläinen ollu syntytkään sillon! No kävi siinä myös yks respan pupu muutaman sanan vaihtamassa kun vedin hurmausvaihteen silmään.

Puntarissakin piti odotellessa käydä. 33,8 kg täyttä lihasta. Muutama ki...gramma tullu lisää, mulla on nääs aivot kasvanu.
Pitkä odotus palkittiin vihdoin, kuulin Pia-tätin äänen ”Morgan!” Sit meikää vietiin....
Ja eikun pöydälle. En sitten kyllä enää aikuisena tykkää, kun on korkeanpaikankammo.

Pia sanoi että olen pysynyt hyvässä kunnossa ja samaan hengenvetoon että kilo tai pari voi lähteä?! Siis mistä?? Nahkaako tässä aletaan seuraavaksi poistamaan???! Ei kommentoitu yhteistuumin siihen mitään.
Sit alkoi kokonaisvaltainen kopelointi. Joka koloon piti Pian kurkistaa vehkeineen, kuunnella ja käännellä.
Kaikki oli ok ja sanoi etten ole enää sellainen tohottaja kuin nuorukaisena ja sithän mun piti todistaa sekin väite vääräksi.

Kun päästiin siihen ”tikusta asiaa”-juttuun, minkä takia siis pääsin visiitille niin meinas kyllä hermo mennä siellä korkeuksissa.
Niin paljon ku Pia-tätistä tykkäänkin, täytyy sanoa että olis repinyt karvoja omasta niskastaan ja liimaillut niitä teipin paloja itteensä! Varsinkin omaan leukaansa. Nyt lähti varmaan viimisetkin huolella kasvatetut partakarvat!
Pistettiin siinä välillä painiksi. Kokeilin mummon ja mamin käsivoimia. Riitti ne. Sainpahan ainakin niille hien pintaan!

Sitten kun elättelin jo toivoa päästä maan tasoon, niin eikö nää lärpättäjät ota esille mun yksityisasioita!
Ekana laverreltiin vapaa-ajan harrastuksestani. Onko muka rikos lipustella tassun onkaloita jos se on kivaa?!
Valehtelivat että se olis jotenkin yli-himokasta ja että muka etsin tuen tassulle seinästä, pöydän jalasta tms sellaisesta jotta pystyn työstämään kunnolla.
No eikö Pia räplää seuraavaksi kaikki neljä läpi. Hiivaa sielläkin muka!
Siinä kohtaa kyllästyin todenteolla ja näytin paljonko ”läskissä” on voimaa!!
Pia-tätille en mitään pahaa halunnut. Se pöytä siirtyi itestään ja mitäs jättäytyi sen ja seinän väliin.

Eikä se lavertelu loppunut siihenkään mutta minulta loppui keinot.
Eikö se ollu mummo joka avasi suunsa että pitää kysyä siitä ”tiputtelusta”.
Tietenkin tuli selostus siitä kun ”pari” kertaa on vähän posket vuotanut.
Voi hyvää päivää ja anteeksi!!

Ihme liioittelua 7 tunnin veden valumisesta poskipielistä, maiskuttelusta ja lätäköistä, litimäristä sohvista...en edes viitti mennä tämän propagandan yksityiskohtiin, sen verran naurettavaa edes mainita asiasta.
Väläyttelivät kilpirauhasesta jotain mut sen jälkeen haukkuivat vielä pelkuriksi. Jos nyt kaaharit ja metelöijät, ampujat ja kaikenmaailman rakennustyömaat vähän jännittää niin ei tartte mennä asiattomuuksiin kuitenkaan!

Poistuin mieluusti klinikalta, en nolosti vetämällä, vaan arvokkaasti, nenä pystyssä ja rinta rottingilla ja valitettavasti, selvinpäin.
Ennen oli paljon kivempi. Moikattiin Piaa, sit olin ihan seipäässä hetken ennen unia ja ihanat tytöt otti syliin ja kantoi jonnekin. Hirveissä lärveissä meni koko päivä sen jälkeen, eikä tullu krapulaa.

Nyt sitten ”äitin tissi”-panta kaulassa, 20 pv antibioottia, pulveria, shampoota, liuosta, rasvaa...
Että sellainen ”tikusta asiaa”-lääkärikäynti!

PS. en ymmärrä kotona äsken kuulemaani: ”Tietäis poika vaan mitä on edessä seuraavat 3 viikkoa!”
Jos voit paljastaa ton koodin allekirjoittaneelle niin otan sinut seuraavalla kerralla mukaan Pia-tätille, se on ihana.

Potilas Morgan Koistinen