Miä

Miä
Kokeilin poseerata...

torstai 24. tammikuuta 2013

Herkät varpaat ja muita talven kirouksia.


En enää edes muista minkälainen on maailma ilman lunta ja pakkasta.
Aurinkoa ei ole näkynyt. Ja jos on vilaukselta, ni ei paljon lämmitä.

Sanotaan kuulemma että on lottovoitto syntyä Suomeen.
No ei päde meikän kohdalla koska olen henkisesti Epsanjalainen tyhjätasku.  Semmoinen vitsikäs huulenheittäjä Kanarian saarilta joka tietää ohjata porukat parhaimpaan ruokapaikkaan.
No eikö kuitenkin pitänyt putkahtaa maailmaan pohjolassa jossa ulkonaliikkumisaikaa on annettu 2kk vuodessa. Ja jos nyt mietitään vaikka männäkesää.
Vettä tuli kolme kuukautta suoraa huutoa ja sehän nyt on pakkasen ohella toinen jolloin en voi poistua talosta. Olen siis viimeksi käynyt ulkona heinäkuun lopulla.
Siis minulla on ihan lääketieteelliset syyt vältellä kylmiä, sateisia, tuulisia ja muutenkin synkkiä sääolosuhteita. Jos olisin työelämässä niin Pia-täti kirjoittaisi näistä vähintään sairaspoissaolotodistuksen ja todennäköisesti suosittelisi työkyvyttömyyseläkettä.
a) Minulla on erittäin herkät varpaat ja jalkapohjat. (Lat: Jalcus/Varpus Hypotermus) Olen mittaillut että kun -7 astetta menee rikki, iskee täydellinen liikuntakyvyttömyys. Aivan sietämätön kirvely alkaa anturaisissa ja olen onnistunut jopa kinkkaamaan kahdella jalalla! Teille kaksijalkaisillehan se tarkoittaisi että olisitte kömöllään pientareella. Kun teillä on vaan ne kaksi.  Remmin päästä yritetään kovasti kannustaa lupailemalla kaikenlaista kivaa mutta meikä ei mene helppoon. Luulevat myös että tassuhieronta jotenkin vaikuttaisi olosuhteisiin mutta yhtä kylmä se alusta on siitä huolimatta. Urpot!
b) Kylmä käy myös ikeniin ja hampaisiin. (Lat: Hampis/icenis Hypotermus) En kykene talvella pelaamaan pihalla ollenkaan. Mieli tekisi ottaa pallomatsia mutta herranjumala mikä viiltely alkaa jos yritän välineeseen tarttua!!  Mainoksissa on jotain vihloville hampaille suunniteltua hammastahnaa, sensodainia.Toivottavasti eivät ainakaan sellaista ala suuhun työntämään!
c) Ihoni on erityisen herkkä ja sateelle olen täydellisen allerginen. (Lat: Scalpus complex sensitivus) Nahka reagoi sillätavalla kummallisesti että vetää minut väkisin ovelta takaisin sisään jos taivaalta tulee pisarakin vettä!

d) Tuuli ja synkkyys yhdistettynä kosteuteen pitää minut sisätiloissa. (Lat: Caamos depressis)Ja sehän nyt tunnetusti edelsi tätä loputonta talvea. Tuuli saa minut kuulemaan ääniä ja ärjymään taivaalle, pimeys tuohon yhdistettynä juoksemaan kyttyrässä vaikka oven läpi sisälle. Se ON kammottavaa joskus.
Tosiasiassa näillä manöövereillä vedätän kotijoukkoja sen verran että lenkit jää minimiin. Minusta kun on kivempi riehua sisällä pehmo-Turren ja lelu-varastojen kanssa. Ja jos niistä ei irtoa viihdykettä tai porukoista pelikaveria, tyydyn pahantekoon.
Kukaan ei voi tietää kuinka paljon odotan kesää. Aikaa jolloin pääsen köllöttämään omalla pihalla auringon paahtaessa minut lämpöhalvaukseen ja aikaa kun ei varpaanvälit homehdu kosteudesta, saan rouskuttaa multaa ym herkkuja vatsantäydeltä...
Koitetaan kestää vielä muutamat kuukaudet. Jos tuntuu vaikealta, kokeilkaa pureskella vaikka kenkiä.


                                                              T: kesäpoika-koistinen

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti